Niiskutusta ja päänsärkyä

Sellaista se nyt on. Perhe Taudin vaivaamana kotona. Minä töissä. Mieluusti olisin kotona sohvalla peitonalla. Kurjaa. No ei parane valittaa, voisivat ne asiat huonomminkin olla. Ja onhan tänään tapahtunut sentään jotain mukavaakin. Tänne mennään kesäkuussa kuuntelemaan Tätä. Ihanaa, ilta kahden (no onhan siellä muutama muukin;) ) Miehen kanssa. Odotan oiken innolla.
Sitten käsitöihin. Sain valmiiksi sukkani ja olen todella tyytyväinen tulokseen.



Ja sain eilen kudottua myös tiskirättejä siitä Novitan uudesta Luxus Puuvillasta. Oli muuten todella ihanaista lankaa. Niin kaunista jälkeä tuli että. Mitähän siitä nyt kokeilun jälkeen oikein rupeaisi tekemään......

Lunta!

Aamulla oli ihana tulla töihin kun ulkona oli oikein postikorttimaisema! Tai kotoa lähtö ei ollut ihan kivaa. Tauti on kaatanut Tyttären petiin. Kuumeinen ja pahoinvoiva tytär jäi kotiin kun muut lähtivät aherruksiinsa. Tuntui kurjalta jättää hänet sinne yksin. Päivän aikaan on soiteltu ja hänen olonsa on jo hiukan kohentunut aamuista. Kyllä se vaan tuntuu pahalta kun oma lapsi sairastaa, vaikka olisi kuinka iso hyvänsä.
Villasukista toinen on jo valmis ja olen kutakuinkin tyytyväinen lopputulokseen, vaikka ihan omasta päästä sen teinkin.( Ullassa tais olla ohje siihen kärjestä aloittamiseen, mutta muuten) Toinenkin on jo levennyksien kohdalla menossa. Kuvia laitan kunhan saan toisenkin sukan valmiiksi ja pääteltyä ja muutenkin sukat kuosiinsa. Mutta kysymys kuuluukin mitä tehdä näiden sukkien jälkeen? Tuntuu ettei löydy mitään muka hyviä ohjeita tai sitten ei vaan kiinnosta. Oliskohan kyseessä jonkunlainen neuleähky? Mieli tekisi kyllä tehdä, muttei löydy mieleistä aihetta....

Kylmää

Viikonloppu onnellisesti ohitse ja taas palattu sorvin ääreen... Taitaapi olla aikas kliseinen lausahdus. No sunnuntaina oltiin sitten turnauksessa. Oli todella eksoottinen kokemus. Hallista, joka on koulun liikuntasali, oli laitettu lämmitys pois päältä (kuulemma ihan yleinen käytäntö kyseisessä paikassa). Siinä tytöt sitten yrittää pelata sortseissa ja palelevat ja äidit istuu salin reunalla takint päällä ja palelevat. Mä olin niin umpijäässä vielä illallakin ettei edes kuuma suihku saanut mua lämpeneen. Mutta muuten turnaus meni loistavasti!
Eilen illalla yritin keksiä itselleni jotain käsityötä, kun kesken eräiset eivät oikein maistu. Päätin aloittaa elämäni toista kertaa villasukat kärjestä tehden. Mä olin ihan haltioissani ja en meinannut malttaa lopettaa ollenkaan. Todella tyytyväinen olen siihen että, Minä, ihminen joka kutoo todella löysää, saan varmaankin elämäni ensimmäisen kerran itselleni ihan itse tehdyt villasukat jotka eivät pyöri jalassa. Ja tässä vaiheessa usko on niin luja että meinaan tehdä niistä vielä polvimittaiset sukat! No saattaa olla että taidot palauttaa mut maan pinnalle viimeistään pohjelevennysten ja kavennusten kohdalla. Tai sit ainakin siinä vaiheessa kun pitäisi olla kaksi samanlaista sukkaa....;)

viikonlopun viettoon!!

Hoh hoijaa on se vaan ihana kun on viikonloppu! Tössä kyllä tänään näki että on perjantai. Koneet oli hitaita ja muutakin vastoinkäymistä tuli. Nyt istahdin koneelle ja ajattelin kirjoittaa jotain. Puhelin meni siis korjaukseen ja kestään jotain viikosta kahteen...Enää ei sapeta niin paljon kun alkuviikolla ;). Huominen päivä menee ihan olessa ja ehkä vähän pyykkiä pestessä. Sunnuntaina sitten lähdetään koko porukka Tyttären turnaukseen entiseen kotikaupunkiin. Käsitöitä olen tehnyt aina muutaman kerroksen ktomalla, pakkaa toi oikean käden "hiirikäsi" vaivaamaan. Mutta hiljaa hyvää tulee.
Eilen ostin uusimman Novitan lehden. Täytyy sanoa et kyllä oli hiukan pettymys. En mielestäni löytänyt ensi lukemalla mitään toteuttamisen arvoista. Mutta täytyy ahkerast vaan selailla. Löytyi siitä lehdestä jotain ihanaa. Ne uudet Puuvillaiset ja puuvillasekoite langat! Sanoin eilen lapsille et todella syötävännäköisiä! Poika siinä sitten viisasteli ettei niitä nyt syödä voi;).

Puhelimista riesaa!!!!

Nyt ei tule tekstiä mistään ihanasta. Valitan. Perheessä oli kaksi uutta puhelinta (siis ostettu vajaan kahden kuukauden sisällä). Ja tällähetkellä niistä kumpikaan ei ole käyttökelpoinen! Tyttären syntymäpäivälahjaksi saama puhelin on jossain pulkkamäen tienoilla, ellei joku ohikulkija ole sitä itselleen hamunnut. Ja toinen, siis minun teki aamulla tenän eikä mennyt edes päälle! Siis oli yön aikana sammunut eikä antanut mitään elonmerkkiä aamulla. Onneksi sisäinen kello herätti.... Sapettaa. Onneksi jälkimmäinen saadaa (toivottavasti) kuntoon mitä pikimmiten tai edes kohtuu kapula tilalle korjauksen ajaksi. Siis sapettaa koko päivä! Tai vaikka viikko!

Lisää vanhoja töitä

Tässä mun Ystävälle tekemät villasukat.Ihan on perus sukka johon oon laittanut taakse tollasen palmikkokuvion, lankana olen käyttänyt Novitan 7 veljestä ja puikkoina varmaankin numeron 3 tavallisia sukkiksia. Kuvio on otettu Garnstudio sivulta olevasta sukasta. Pitäisi tehdä noi sukatkin, on sen verran hyvännäköiset! Musta oli todella ihanaa tehdä ystävälleni sukat, vein ne joulunpyhinä hänelle kun käytiin kylässä. Taisivat lämmittäää hänen jalkojaan (asuvat vanhassa puutalossa) ja myös mieltä. Ystäväni on ollut todella tärkeä vuosien varrella, niin ylä- kuin alamäissä. Kiitos!

Joulun lahjuksia ja höpinää saunasta

Tällaiset pesukintaat tein joululahjoiksi äidille ja iskälle sekä anopille ja appiukolle. Ollaan monena vuonna annettu jatain ns. hemmottelulahjoja ja yleensä sellaisia mitkä liittyy saunaan tai saunomiseen. Sehän on sellainen suomalaisten pyhättö se sauna. Ja kyllä ainakin mun mielestäni se on juuri sellainen. Ja varsinkin nyt kun asuu kerrostalossa ja saunavuoro on vain lauantaisin, niin siitä kerrasta osaa nauttia. Vaikka sauna itsessään ei kovin kummoinen ole ja löylytkin vähän mitä sattuu... Lapsille siitä muodostuu ihana muisto ja se että vietetään lauantai-illat saman kaavan mukaan antaa myös niitä muistoja ja tiettyä perusturvallisuutta. Omasta lapsuudesta muistan myös samanlaiset lauantait. Sauna kerrostalon saunassa ja lauantai-illan televisio-ohjelmat saunan jälkeen. Kyllä se mulle ainakin on tuonut todella hyviä muistoja.

Tässä on viimeisin tekele. Oranssista Novitan Florica-langasta tehty säärystin. Ohje oli joku Novitan villasukka, mutta jätin vaan terän pois ja lisäsin pituutta.( en löytänyt sitä ohjetta netistä vaikka yritinkin etsiä) Florricasta on tullut mun mielessä aika ihana lanka. Ensin en saanut siihen mitään otetta ja jälki oli todella epätasaista (oon tehnyt keltaisesta Floricasta yhdet palmikkosukat), mutta vaihdoin vaan tarpeksi pieniin puikkoihin ja kaipa siinä uli sitä tottumustakin mukaan kun työt alkoi luistaa paremmin. Nyt puikoilla on Samasta oranssista langasta huivin-tekele. En vaan ole ihan varma tuleeko huivista hyvä vai mahtaako käpertyä pahasti kun pääsen kutomisessa vauhtiin. Mutta siitä sitten myöhemmin....

Valmista sukkaa pukkaa

Tältä näyttävät uusimmat sukkani. Vähän modasin tota kantapäätä erilaiseksi siitä mitä oon ennen tehnyt. Oon vielä kyllä todella noviisi, kun en oo vieläkään saanut sukkia sopivaks. Saattaa tietty johtua siitä et käsiala on todella löysää ja on tottunut äipän tiukalla käsialalla tehtyihin juttuihin. Oonhan mä kutonut koko pienen ikäni, siitä saakka kun mummini opetti vasenkätiselle kutomisen oikeakätisesti. Saattoi olla vuosi 84 tai jossain siinä mailla. Monta vuotta meni siinä kun kudoin syksyn tullessa sellaisia lörppäsukkia itselleni ja miehelle. Viime keväänä mä sain jonkunlaisen neulekärpäsen pureman ja rupesin seurailee netissä näitä neuleblogeja ja ihastelin siellä niitä todella ihania luomuksia mitä ihmiset oli saanut aikaiseksi. Ja siitä lähti mun innostus kutomiseen ja virkkaamiseen uudelleen. Ja kaikenlaista pientä oon siitä saakka näperrelly, toivoen että jonain päivänä saattais itse saada aikaseks vaikka jonkun villapaidan..... No otetaan ihan rauhallisesti ja opetellaan vaan ensin näitä perusasioita. ;)

Uutta Vuotta!

Odotan oikein innolla keskiviikkoa! Silloin alkaa tavallinen arki. Lapset kouluun ja muutenkin homma alkaa pyörimään. Näistä pyhistä on mennyt ihan vallan päivistä sekaisin!
Eilen oltiin mökkeilemässä anopin ja apen mökillä. Ihanaa oli kun oli lunta ja pakkasta. Lapset nauttivat ulkoilusta ja mäenlaskusta. Poika sai kyllä muutaman todellisen raivarin siellä, ettei taida mummu ja taata vähän aikaan kaipailla...
Eihän sille mitään lapsi itse voi kun ei aivan "normaali" ole. Tuntuu olevan muille hieman ymmärtämistä siinä vaikka kuinka yrität selittää asiaa. Onneksi oma äitini on ottanut asioista selvää ja osaa jo vähän suhtauta asiaan. Eikä se tietenkään oikeuta sellaiseen käytökseen lapsellakaan vaikkei ihan terve käyttäytymiseltään ole. No se siitä.
Viikonlopun aikana sain tehtyä itselleni kotisukat. Muille olin tehnyt joulua ennen sukkia paitsi itselleni. Ihan Novitan seitsemää veljestä ja harmaana.Plain and simple. Siinä minun mottoni. Olisin voinut jotain palmikkoa varteen laittaa tai päälle menemään, mutta halusin saada sukat mahdollisiman nopeasti valmiiksi ja kääyttöön. Nyt vielä kun osais laittaa tänne niitä kuvia niin hyvä olisi....

No niin tulihan se kuva sinne... Ei kylläkään kuvaa vielä sukista vaan heijastimista joita olen tehnyt syksyn aikana. Ohjeet osittain sovellettu ja osittain apinoitu joistakin blogeista. Muistaakseni Vilmalla ainakin oli tuollaisia omassa Blogissaan.